Kartiotuijien suojaus kevättalviauringolta

Tuijat huputin valkoisella suojakankaalla. Ostin huput kesällä, tuijat ovatkin kasvaneet sen verran, että suojat jäivät jonkin verran pieniksi tuija-aidanteen tuijille. Yksittäisen isomman tuijan suojahuppu on sopivan kokoinen. Jännityksellä odotan kesää, mikä mahtaa olla tuijien väri ja selviytymisaste.

Edit 2.3.2014
Tuuli on nakellut valkoisia kevyitä huppuja sitomisesta huolimatta. Ei muuta kuin uusiksi ja ostin nyt juuri sopivan kokoisia suojia juutista. Kahden tuijan päällä on valkoiset suojat, ne kaksi ovat isompaa kokoa, kuin loput valkoisista.

Tuijat suojattu kevätauringolta. Talvi 2014.

Mielestäni tuijat ovat talvella voimattoman näköisiä. Aika monen muunkin puutarhassa näin on. Väriiin on tullut enemmän ruskehtavaa.

Istuttaessa tein sen mokan, ettemme kaivaneet ojaa tuija-aidanteelle, vaan mahdollisimman reilun kokoiset kuopat. Maa oli niin järjettömän kovaa, että hyvälläkin lapiolla työ oli hidasta. Epäilen, että juurilla ei ole tarpeeksi hyvää maaperää kasvuun, vaan ne törmäävät siihen kivikovaan alkuperäiseen maaperään ja kasvualusta jää liian suppeaksi. No sen näkee sitten, laiskuus tulee kyllä maksamaan.

Puutarhapöytä- ja tuolit ovatkin pärjänneet terassilla katoksen alla. Lunta on tullut vähän ja muutaman kerran tuiskuttamalla kalusteiden päälle, joten puutarhakalusteiden säilytys on käynyt ulkosalla.

Viisi senttiä lunta paljaan joulun jälkeen

Onhan melkoinen talvi, viisi senttiä lunta, mutta vaihteeksi pakkasta. Viikon ollutkin noin -20 astetta. Aika mahtavaa :)

Edit 19.1.2014: Lunta onkin vain 3-4 senttiä :o

Erikoisen vuoden päätteeksi tuli lumeton joulu +5 asteen lämmöllä. Eli kuraisia lenkkejä. Marraskuussa lunta oli sentään sen verran, että ensimmäinen ja viimeinen hiihtolenkki tuli tehtyä niillä lumilla. Helppoa on, ei ole lumitöitä. Jännittää nähdä, mitä kasvit ovat tykänneet talvesta ja mitenkä vuosi 2014 jatkuu. Tänään aurinko lämmitti sisälle asti, niin että huomasi. Yksi isojen ikkunoiden onni.

Marraskuun lumilla takapihalla. 2013.

Joulukuun 25. päivä. Joulun aikana oli lumetonta lähes kuukauden. 2013.

Lokakuun lopussa peiton alla

Lumi tuli 17.10. ja reilusti oltiin pakkasen puolella joitain päiviä tai lähinnä iltoja ja öitä. Lunta ei kauaa ollut ja maakin on sula taas, kun ilma lämpesi 15 astetta. Päivällä oli jonkin verran alle kymmenen astetta plussan puolella. Tänään tuli ehkä haravoitua viimeisen kerran. Paljon ei enää tullutkaan lehtiä. Olisin halunnut jättää haravoimatta, mutta syyllistyin näön vuoksi duunaamiseen. Aika monta haravointikeikkaa syksyn aikana... Leikkasin loput keltapäivänliljat ja tarhaukonhatun. Saniaisen ja kuunliljat olen siistinyt pois aiemmin. Etupihan kuunliljoilta jäi muutama talventörröttäjä, kukkavarsi, pystyyn. Myös takapihan jaloangervot saavat luultavasti jäädä keväällä leikattavaksi. Leikkasin pois sellaisia kasveja, jotka olivat muuttumassa mössöksi ja joitain rumaksi kuivaneita.

Hopetäpläpeippi on todella sitkeästi kesäisen vihreä. Kukkia ei ole enää, mutta vielä jouduin siistimään ylimääräistä laatalle levinnyttä viime viikolla pois. Koristeparsan väri on vasta lokakuussa muuttunut vaalemman vihreäksi. Erittäin hyvin koristeparsakin kestää syksyä.

Tyhjäsin terassin työkaluista, pöytä, tuolit ja harava jäivät. Sateisina päivinä vesi on tullut kauas terassin katon alle. Linnut ihmetyttävät. Yksi alue pitää keväällä kylvää nurmeksi. Nyt, kun se on mullalla, jokin on käynyt mylläämässä aluetta. Pelkät multaiset kohdatkin pitäisi ehkä suojata, ettei puutarhasta tulee "häiriköintialue". Talven varalle täytyy käydä vielä läpi, onko suojattava kasveja eläimiltä.

Voi olla, ettei enää tarvitse (saa) tehdä mitään puutarhassa. Yhtenä iltana istuin toppavaatteissa peiton alla ja join kaakaon ulkona. Rentouttava vaikutus pakkasessa huimasi. Kynttilät ja ulkotuli kaunistavat etupihaa silloin tällöin. Juhlava mieli tulee helposti.

Halusin sumua kuviin, koska en ole päivittänyt blogiani aiemmin, palaan lokakuussa syyskuuhun.

Syyskuun aamusumu. 2013

Syysistutuksia takapihalle ja syysleikkauksia

Sain takapihallekin väriä, kun syysistutukset jatkuivat. Ostin vielä kolme callunaa (aitokanervaa) ja yhden ulkosyklaamin. Lisäksi tarvitsin taas lisää multaa ja suojaruukkuja. Oikeastaan hankin kaksi "koristeruukkua" tai astiaa. Innostuin puuhaamaan oksien, sammaleen, vaahteranlehtien ja käpyjen kanssa. Sammal on siskoni puutarhasta, en riistänyt metsästä, toki hakemastani paikasta oli vaikea erottaa puutarhaa puilta :o

Calluna, sammalta käpyjä ja vaahteranlehtiä. 2013.

Aitokanerva calluna. 2013.

Kasvien leikkaamista ja siistimistä

Eilen tuli leikattua nurmikko viimeistä kertaa tälle vuodelle, luulisin. Pitkä päivä puutarhassa sisälsi virpiangervoaidan siistimistä etu- ja takapihalta. Leikkasin oksia ja poistin lapion kanssa ylimääräistä levinnyttä osaa. Yksi kesäkuussa poistamani kasvi tuottaa takapihan kukkapenkin vieressä yhä huolta. Paikalla pitäisi kasvaa siisti nurmikko, mutta neliön alalta olen joutunut kaivamaan yhä versovaa kasvia ja jälki on sen näköistä. Joudun kai vetämään koko alueelta mullan pois ja istuttamaan nurmikon tuoreelle sekä puhtaalle mullalle ensi keväänä.

Aikaisemmin viikolla leikkasin osan näistä kasveista alas: pioni, kurjenmiekka, keltapäivänlilja ja saniainen.

Vihreää omaa tilaa

Elämäni parhaita asioita, vihreys ja oma tila. Vaikka sitten rivitalon päätyasunnossa. Syyskuun 7. päivä tarkeni hyvin syödä aamupalan ulkona.

Pitkän lämpöisen syksyn autuus.

Syys- ja talvikasvit - kellokanerva, calluna ja ulkosyklaami

Luulin jo, etten laita syksyksi mitään, mutta onneksi naapurikaupungin Hongongissa oli loistava valikoima kellokanervaa ja callunaa. Tajusin, ettei maksa paljon, eikä työmaa ole suuri. Kannattaa ainakin kokeilla. Sypressi jäi mietityttämään, sellaisen haluaisin. Kesällähän vedin kaikenlaista enemmän takapihalla, koska siellä tuli oltua paljon. Nyt, kun ovea ei kylmän vuoksi voi enää pitää aukikaan, etupiha on saanut koristukset ruukkuihin.

Ohjeeksi myyjä antoi istuttamista varten, että kasvit säilyvät parempina pidempään, jos ne istuttaa isompiin ruukkuihin tai maahan. Kastelua sen verran, etteivät pääse kuivamaan. Laitoin kellokanervat ja callunat ruukkuihin, kesäkukat ruukuista olivat sopivasti poistettavissa. Plantagenin sivuilla kerrotaan, että aitokanerva calluna on kestävämpi, kuin kellokanerva. Istutuksessa voi käyttää tavallista puutarhamultaa. Kanervat kestävät paremmin kylmää, jos niillä on riittävästi tilaa ympärillä. Näin minäkin ajattelin lukematta ohjeita netistä, mutta aika tiukasti isommissa ruukuissa oli tilaa. Kastella saa pakkasiin asti ja hyvä olisi kastella, sillä muuten kellokanervan kukat varisevat ja aitokanerva muuttuu ruskeaksi. Kanervat voivat säilyä kevääseen asti.

Kellokanerva Erica

Kellokanervassa on kaunis marjapuuron värinen kukka. Kovin korkeaa kellokanerva ei ole, ruukkuni ovat hieman liian korkeat, mittasuhteet eivät rimmaa, mutta parempi näin, kuin ei mitään. Kellokanervan oikealla puolella on samassa ruukussa yksi calluna.
Kanervoista lisää tietoa: http://www.plantagen.fi/puutarhavinkit/vinkit_vaiheittain/nain_onnistut_kanervat

Kellokanervaa on isommissa vihreissä ruukuissa vasemmalla reunalla. 2013.

Aitokanerva Calluna

Calluna on kellokanervaa pienempää ja pienempi kukkaista, jotenkin niissä on samanlainen henki ja sopivat hyvin yhteen. Callunaa ostin kahden värisenä. Kirkkaan aniliininpunaisena ja valko-vaaleanvihreänä. Ruukut meinasivat loppua kesken, joten käytin tavallisia mustia muoviruukkujakin. Ruukkuja ajattelin koristella sammalpeitolla :o Lokakuussa hankin kaksi vaaleanpunaista ja yhden valkoisen callunan lisää. Näin sain takapihallekin väriä.
Kanervoista lisää tietoa: http://www.plantagen.fi/puutarhavinkit/vinkit_vaiheittain/nain_onnistut_kanervat

Callunaa kahden värisenä, kirkkaan aniliininpunaisena sekä valko-vaaleanvihreänä. 2013.

Ulkosyklaami

Laitoin kirkkaanpunaisen ulkosyklaamin isoon ruukkuun kolmen callunan kanssa. Ulkosyklaami kukkii vielä pikkupakkasten jälkeenkin. Kuihtuneet kukat nypitään pois varsineen. Ulkosyklaamia kastellaan multaan, ettei vesi mädännyttäisi lehtiä ja kukkia. Eli ei lehtien ja kukkien tyviin vettä. Kastele varovasti, ei liikaa. Koristeeksi ruukkuun tuli sammalta, oksia, käpyjä ja värikkäitä vaahteranlehtiä.
Tietoa ulkosyklaamista:
http://www.agrimarket.fi/Piha_ja_Puutarha/pihan-kasvit/syyskukat/ulkosyklaami/

Ulkosyklaami kuvassa takana kirkkaanpunaisena. 2013.

Ensimmäinen lannoitus ja verho terassin ovelle

Lannoitusta 

Vasta nyt laitoin kasveille kasteluveteen lannoitusjauhetta, jota käytetään kerran viikossa. Aiemmin en ole "ehtinyt", eikä ole ollut kiire, kun on ollut muutakin ihmeteltävää :)

Tuholaisten torjuntaa hansaruususta

Hansaruususta olen joutunut leikkaamaan nuorimmat versot, jotka käivertyivät eivätkä kasvaneet. Kirvoja, joitain pieniä ruskeita ötököitä ja pieniä valkoisia ötököitä on ollut varsinkin lehtien alapinnalla. Myös etanoita on tullut siellä täällä vastaan listittäväksi. Ruusuja olen suihkuttanut mäntysuopaliuoksella ja painellut kirvoja talouspaperilla.

Puutarhan sisustusta

Laitoin terassin ovelle vaaleampaa ilmettä luomaan valkoisen valoverhon verhotankoon. Lisäksi verho antaa näkösuojaa, kun on kiva pitää ovea auki. Onnistui hyvin visuaalisesti ;)

Biltemasta ja Citymarketista verhotarvikkeet.
Lisäksi tarvittiin kätevät seinäkoukut ja "tsiisus"teippiä :) 2013.

Valoisuutta tummaan ilmeeseen valkoisella verholla. 2013.

Jaloruusun kauniit kukat

Jaloruusu Nina Weibull kukkii kauniisti. Kahdeksan kukkaa on auennut. Ensi vuonna haluan kaksi ruusua lisää. Ruusut ovat ehkä ala-asteelta alkaen houkuttaneet. Laulettiin aikas paljon "Yksi ruusu on kasvanut laaksossa, ja se kauniisti kukoistaa..." :D

Jaloruusu Nina Weibull elokuun alussa. 2013.

Jaloruusu Nina Weibull elokuussa. 2013.